batiikkihulluus iski

Nyt on käynyt niin,että batiikkihulluus on iskenyt viruksen tavoin.On jos jonkinmoista muotokokeilua ja väriä ja kaikki tuntuu kuin olisi Milla Magia tekemässä taikoja.Aivan ihanaa,kun antaa vain mennä liikoja ajattelematta.Minulle ehdotettiin jo kangasbutiikin perustamista:on vain niin pieniä nuo kangaspalaset mitä olen loihtinut.Tätä täytyy tehdä lisää!!!

Esittely

Olen edellisissä elämissäni ollut tekemisissä ruoanlaiton kanssa, sitten viettänyt ekoelämää maaseudun rauhassa puutarhan-ja kukkasten-ja koirienhoidon kanssa. Ainoa vaikeus oli mies, joka teki minusta "olemattoman".Talvisin pakenin tilkkutöiden pariin purkamaan ahdistustani.
Viimein oli pakko lähteä ja syöksyin tänne opistoon,sillä tämä tarjosi asunnon,hyvää ruokaa ja paljon käsillä tekemistä.Tulin jo vuosi sitten ja viihdyn täällä edelleen löytäen aina uusia juttuja
erilaisista käsityötekniikoista.Värit ja muodot ja niiden yhdistelyt hullaannuttavat minut ja täytyy vähän jopa hillitä tekemisiäni,sillä minulla on paljon vikaa selässäni sekä krooninen kipu.,


Tulevaisuudessa haluaisin voida luoda lisää tekstiilitaidetta ja huopatöitä ja saada töitäni näytteille, että saisin palautetta, ja ehkä tarjoaisin jollekin katsojalle jonkinlaisia "elämyksiä".

Kynttiläpaja

Meillä oli 4.joulukuuta kynttiläpaja. Opettelimme tekemään kynttilöitä tuntiopettajan opastuksella eri tavoin. Aamu alkoi lyhyellä teorialla. Sen jälkeen aloimme tekemään sydänlankoja. Niitä varten steariinia sulatettiin vesihauteessa. Kun se oli sulanut kirkkaaksi, kastoimme sydänlankoja siinä pariin kertaan ja suoristimme langat ja laitoimme ne riippumaan.


Kuvassa näkyy tekemiäni kynttilöitä. Yläreunassa vasemmalla oleva keltainen kynttilä on tehty niin, että laitoimme hiekkaa vuokaan ja kastelimme hiekan kosteaksi. Sen jälkeen kaivoimme haluamiamme kuoppia hiekkaan ja se määritteli minkä muotoinen kynttilästä tulisi. Kun kuoppa oli valmis, siihen kaadettiin kuumaa steariini-parafiini seosta, johon keltainen väri oli sekoitettu. Sen jälkeen annettiin massan jonkin aikaa jähmettyä, jotta sydänlangan voisi laittaa kynttilään ilman, että se keikahtaisi. Kun kynttilä oli kovettunut, eli valmis, kaivoin sen hiekasta pois ja hiekka oli mukavasti jäänyt kynttilän reunoille, kuten oli tarkoituskin. Kaksi valkoista kynttilää on tehty samalla tavalla, mutta steariini-parafiini seos ei ollut tarpeeksi kuumaa ja hiekka ei jäänyt kunnolla reunoihin.


Kuvan alareunassa olevat kynttilät on tehty pieniin leivosvuokiin. Niissä on käytetty myös samaa seosta, kuin hiekkakynttilöissä, mutta seoksiin on lisätty eri värejä. Teimme kynttilöitä myös kastamalla sekä jääpalakynttilöitä yms. Valamalla tehdyissä kynttilöissä käytimme muotteina maitotölkkejä ja kermapurkkeja. Purkin pohjaan tehtiin langan mentävä reikä. Siitä pujotimme langan läpi. Ulkopuolelle pohjaan jätettiin pieni osa lankaa ja se teipattiin teipillä sinne kiinni. Tölkin yläosaan laitettiin kynä tai joku muu pieni keppi poikittain, johon lanka oli sidottu. Seokset kaadettiin tölkkeihin, joissa oli sydänlanka valmiina.



Päivä meni nopeasti ja useampi kynttilä valmistui.

Printtipaita

Olen 19-vuotias ja aloittanut syksyllä Karstulan evankelisen opiston käsityölinjalla. Ylioppilaaksi päästyäni en tiennyt mitä lähteä opiskelemaan, mutta ajattelin sen olevan jotain käsitöihin liittyvää. Sain idean hakea johonkin kansalaisopistoon ja lopulta valitsin Karstulan evankelisen opiston. Olen oppinut monia hyödyllisiä asioita käsitöistä niin oppitunneilla kuin iltaisin asuntolassa muiden opiskelijoiden opissa.

Yllä on yksi kankaanpainannan kurssin tuotoksista. Kuva on ensin piirretty mehiläisvahaparafiini-seoksella seulalle ja sen jälkeen painettu t-paidalle.

Annukan neulahuovutettu lehmä

Olen 30-vuotias ja ikäni olen tykännyt tehdä kaikenlaisia käsitöitä harrastusmielessä. Farmaseutin työt vaihtuivat kuitenkin käsityönopintoihin tammikuussa 2008. Olen asunut Karstulassa siis kohta vuoden ja viihtynyt erittäin hyvin sekä koulussa että paikkakunnalla.

Kuvassa oleva tekemäni lehmä on viime kevään tuotoksia neulahuovutuskurssilta. Sen sisus on peräisin vanhasta superlonpatjasta, jota on leikattu lehmän vartalon ja pään muotoiseksi. Jalat ja muut ulokkeet on saatu muotoonsa pelkällä villalla ja neulalla. Ripsinä toimivat tätini 60- ja 70-luvulla käyttämät aidot tekoripset, jotka kiinnitin neulan avulla. Liimaa olen käyttänyt ainoastaan timanttikorvakorun kiinnittämiseen.

Sallan kastovärjätty silkkihuivi

Olen Salla, 18-vuotias ja kotoisin Pylkönmäeltä. Aloitin syksyllä täällä Karstulassa Ev. opistossa Käsityön erityistekniikoiden linjan.

Kuvassa näkyy happoväreillä värjätty silkkihuivi. Tekniikkana oli kastovärjäys, joka on helppo ja nopea värjäystapa. Taittelin huivin haluamallani tavalla ja kuvio tuli yllätyksenä. Lopputulos oli hyvä.

Jennan värjättyjä ekokasseja

Olen Jenna, ja kotoisin Pylkönmäeltä. Ikää on 20 vuotta. Opiskelen nyt jo toista vuotta Karstulan Ev. Opistossa Käsityön erityistekniikoiden linjalla. Pidän paljon käsitöistä. Erityisesti ompelu, kankaan värjäys ja kankaanpainanta on mukavaa.

Kuvassa on viisi värjättyä ekokassia. Osa kerran värjätty, osa jälkivärjäyksiä. Edessä oikealla oleva sininen kassi värjätty kahteen kertaan, ja menetelmä on ollut japanilainen shibori-tekniikka. Vasemmalla oleva on taiteltu, sidottu kiinni, ja sitten värjätty. Kankaiden värjäykseen olen käyttänyt Levafix-värejä.